Page 15 - LSR vuosikertomus 2019

LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2019

Julkaistu: HS Mielipide 27.10.2019

Tarvitsemme muutosten älykästä tulkintaa

Yrityksissä puhutaan osaamisesta, mutta käsitys siitä, mitä osaamista tarvitaan, on paikoin vanhentunut.
Yhtenä päivänä tarvitsemme enemmän koodaajia, toisena hetkenä koulutamme kaikista vuorovaikutuksen
asiantuntijoita. Yritysten ja yhteiskunnan tulisi kuitenkin kyetä tähyämään yksittäisten tutkintojen tai
ammattien yli tulevaisuuteen.

Osaamispula ei ole uusi ilmiö maamme historiassa. Osaamiselle ja Muutosten nopea tahti
osaajille on ollut eri aikakausina erilaisia nimityksiä. Vanhakantainen asettaa valtavia haasteita
sana liikesivistys kuvaa niitä tietoja ja hyveitä, siis sivistystä, joita
tarvitaan liike-elämässä. Sana oli yleisessä käytössä vielä sata vuotta yksilöille, yrityksille ja
sitten, jolloin suomalaiset liikemiehet perustivat Liikesivistysrahaston koko yhteiskunnalle.
tukemaan suomenkielistä kauppakorkeakoulua ja sen opiskelijoita.

Edellisen vuosisadan alussa liikesivistyksen uskottiin olevan avain suomalaisen talouselämän ja kansakun-
nan menestykseen. 1920-luvulla tuleville liikemiehille opetettiin esimerkiksi kirjanpitoa ja vieraita kieliä:
aluksi saksan ja myöhemmin englannin kieliä. Rahastojen varoilla edistettiin myös uuden tiedon synty-
mistä. Apurahoja jaettiin opettajien ja tutkijoiden tieteelliseen toimintaan ja ulkomaan opintomatkoihin.

Kun 1920-luvulta on tultu nykypäivään, osaamispula on pysynyt, mutta sen kohteet ovat muuttuneet.
Mielestämme osaamisessa on kyse uudenlaisesta sivistyksestä. Nykyään liike-elämässä esimerkiksi englan-
nin kielen osaaminen tai tietokoneen käsittelytaito ovat itsestäänselviä. Se, mistä on pulaa, on näkemys
tulevasta. Meidän on tehtävä muutosten tunnistamisesta, tutkitun tiedon omaksumisesta ja uuden oppi-
misesta osa suomalaista yleissivistystä.

Muutosten nopea tahti asettaa valtavia haasteita yksilöille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Yritysjohtajan
pitää elää niin, että hän on kymmenen vuotta edellä muita. Hänen pitää ymmärtää yhteiskunnallisia muu-
toksia ja sitä, miten ne vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan – sekä kyetä tulkitsemaan muutosta muille.
Sama vaatimus koskee paitsi yrityksiä, myös koko yhteiskuntaa ja julkisia toimijoita.

Kaikkien on ymmärrettävä, ettei vanha osaaminen enää riitä, vaan sitä pitää jatkuvasti päivittää. Yritys-
ten on tuettava työntekijöidensä halua uudistua, myös taloudellisesti. Valtaosa osaamisen päivittämisestä
tapahtuu työelämässä, eikä vaadi uusia tutkintoja. Yhteiskunnan vastuulla on luoda mekanismeja, jotka
mahdollistavat korkealaatuisen tutkimuksen ja jatkuvan oppimisen.

Jos hyväksymme sen, että maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan, se tarkoittaa, että myös meidän
pitää muuttua nopeammin kuin koskaan. Enää ei riitä vanha yritysjohtajan tunnuslause, että tehdään joka
päivä hiukan paremmin kuin eilen. On otettava harppauksia.

Reijo Karhinen Mika Pantzar
Vuorineuvos Professori
Liikesivistysrahaston hallituksen puheenjohtaja Liikesivistysrahaston ystävä
Johanna Vesterinen
Liikesivistysrahaston toimitusjohtaja

15