Page 6 - LSR vuosikertomus 2019

LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2019

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Vuoden 2019 alussa julkaistun Liikesivistysrahaston 100-vuotishistoriikin nimeksi valikoitui ”Talouden
liikettä ja sivistystä”. Sitä toimintamme juuri on ollut, sata vuotta talouden liikettä ja sivistystä, elinkeinoelämän
ja akateemisen maailman tiivistä ja menestyksellistä yhteistyötä.
J.V. Snellman määritteli sivistyksen hyvin osuvasti ja ajattomasti: ”Yksilön sivistys on sitä, että ihminen
ymmärtää ajan hengen ja oman asemansa siinä.” Tällä määrittelyllä on suora yhteys tämän päivän jatkuvan
oppimisen vaateeseen. Osaamistamme on päivitettävä kaiken aikaa. Työn murroksessa yksilön vastuu omasta
työmarkkina-arvostaan korostuu. Oppimaan oppimisesta on tullut tärkein työelämätaito.
Vanhakantainen sana liikesivistys oli yleisessä käytössä vielä sata vuotta sitten. Sillä haluttiin kuvata niitä taitoja,
tietoja ja hyveitä, joita tarvittiin liike-elämässä.
Perustajamme – aikansa liikemiehet, kansallismieliset fennomaanit – uskoivat liikesivistyksen olevan avain
suomalaisen talouselämän ja kansakunnan menestykseen. Vastikään itsenäistynyt kansakunta tähtäsi kan-
sainvälisille markkinoille, joilla pärjäisivät vain sivistyneet ja kansainväliset liikemiehet. Kauaskatseiset
perustajamme olivat oman aikansa visionäärejä. He näkivät tarpeen perustaa Liikesivistysrahasto tukemaan
suomenkielistä kauppakorkeakoulua ja sen opiskelijoita.
Tätä perustajiemme toteutunutta unelmaa saamme nyt nöyrän ylpeinä ja kiitollisina juhlia. Liikesivistysrahas-
ton tarina on upea. Sukupolvi toisensa jälkeen olemme pystyneet toteuttamaan visionääristen perustajiemme
tahtoa. Olemme tänään johtava kauppatieteellisen tutkimuksen sekä liiketalouden koulutuksen tukija. Alusta
lähtien rahastomme tehtävänä on ollut toimia lähellä liike-elämää ja rakentaa tieteellisen tutkimuksen,
opetuksen ja koulutuksen väyliä myös käytännön liike-elämää palveleviksi.
Mutta mitä on liikesivistys huomenna? 1920-luvulla, itsenäisyytensä ensi askeleita vaikeiden talousvaikeuksien
keskellä ottanut kansakunta tarvitsi koulutettuja liikemiehiä. Heille opetettiin kirjanpitoa ja vieraita kieliä;
ensin saksaa ja sittemmin myös englantia. Myös opintomatkoja ulkomaille tuettiin. Näin jälkikäteen arvioi-
den perustajamme lukivat taitavasti oman aikansa toimintaympäristön kehitystä. Heidän ihailtava näkemyk-
sellisyytensä on osa isänmaamme menestystarinaa. Suomi on tänään avoin kansantalous, jonka hyvinvoinnin
perusta tukeutuu vahvasti vientiin.
Juhlistamme pitkäaikaista toimintaamme hetkenä, jossa globaalit muutostrendit ovat voimakkaita ja niiden
kulmakertoimet ovat monelta osin edelleen jyrkkeneviä. Digitalisaatio ja ilmastonmuutos ovat vahvoina muu-
tosvoimina läsnä kaikkialla. Ne ohjaavat ihmisten käyttäytymisen muutosta tavalla, josta meillä ei ole aiempaa
kokemusta. Liikkeenjohdossa suurin osaamistarve, osin jopa vaje, on näkemys tulevasta. Perustellusti voimme
kysyä, onko meillä riittävästi kyvykkyyttä muutosten älykkääseen tulkintaan.
Meidän on tehtävä muutosten tunnistamisesta ja tutkitun tiedon omaksumisesta sekä uuden oppimisesta osa
suomalaista yleissivistystä. Meillä on oltava se ymmärrys, että sivistys on kykyä nähdä huomiseen, ja Katri
Saarikiven sanoin sivistys on samalla kykyä tehdä tiedettä ja luoda uutta.
Mahdollisuutemme avautuu siinä, että historiallisen syvän ja nopean muutoksen toimintaympäristössä ja
samalla hetkessä, jossa näkyvyys huomiseen on utuinen, tarve näkemyksellisyyttä edistävälle tutkimustyölle
kasvaa. Tehtävämme on tukea tutkijoita, jotka auttavat oman työnsä kautta uusia yritysjohtajia tulevaisuuden
ilmiöiden lukemisessa ja ymmärtämisessä. Kompleksinen maailma tarvitsee johtajia, jotka ovat uteliaita ja
jotka osaavat tehdä oikeita kysymyksiä oppiakseen, kehittyäkseen ja kehittääkseen.
Meillä on aito tehtävä ja roolimme suomalaisessa yhteiskunnassa. Meidän pitää osata yhdessä keskeisten sidos-
ryhmiemme kanssa lukea tulevaisuutta ja jatkossakin valita apurahakohteet ja -painoalueet niin että olemme

6