Page 18 - MRKTNG 3 2021
P. 18
Vaikuttavuus
Vastaanottajan ajattelua ja käyttäytymistä muut- KRISTA ELOPURO
tava viestintä ei ole brändin itsensä korostamista tai toimitusjohtaja
vielä pahempaa, lyhytnäköistä huomioarvon mit Dagmar
taamista, johon pikavoittoihin tyytyvässä mainon-
nassa usein kompastutaan. ”TYÖNTEKIJÄKOKEMUKSELLA on kriittinen
vaikutus brändimielikuvaan. Kuinka henkilöstö
Puheeksi nousee Euroopan ympäristöpääkaupun- näkee brändin ja elää brändin todeksi. Miten
gin Lahden tempaus, jossa se kuljetti yhdeksän suurta
jääkuutiota Helsingin keskustaan sulamaan ja julisti brändi toteutuu asiakaskohtaamisissa.
ilmastohätätilan. Teos herätti runsaasti keskuste- Puhutaan siis koko asiakaskokemuksesta, josta
lua mediassa ja kahvipöydissä. Osa ihasteli symboli-
ja huomioarvoa, mutta suurin osa ihmisistä pöyris- mainonta on yksi osa.”
tyi. Jopa ympäristöteoksen ympäristöystävällisyyttä
aiheellisesti kyseenalaistettiin.
– Aika idioottimaista, siksi se sai huomiota. Muut-
tiko se yhtään mitään ihmisten käytöksessä tai ajat-
telussa muuta kuin, että nyt ajatellaan, että Lahti on
vähän hassu.
Forsgård vertaa tempausta lapseen, joka huutaa
siksi, että haluaa huomiota. Lahti halusi huomiota ja
sai sen.
“Onko nähty merkkejä – Jos lapsesi ei tarvitse koskaan huutaa, koska
siitä, että maailma kuuntelet häntä ja käyt keskustelua, hänen ei tarvitse
olisi muuttumassa huutaa sinulle saadaksesi huomiosi.
hintakeskeisestä
enemmän Muutos saa alkunsa usein hyvin pienestä omakoh-
arvokeskeiseksi?“ taisesta havainnosta ja kiinnostuksen heräämisestä.
Kun ihminen muuttaa ajatteluaan, hän alkaa pikku-
hiljaa käyttäytyä eri tavalla. Mistään räjähtävästä läh-
döstä ei ole kyse, vaan rauhallisesta tunnustelusta.
Asiasta alkaa tulla totta hyvin pienissäkin kohtaami-
sissa, joissa ei ulospäin edes näy, että kauheasti tapah-
tuisi jotain merkittävää.
– Viestintä on hyvin hienovaraista, pitkäaikaista
ja strategista. Kestävä muutos ei ole sprintti vaan
maraton.
Vanhat rakenteet ja henkiset
esteet muutoksen tiellä
Christina Forsgård on ollut mukana startup-liikeh-
dinnässä vuosituhannen vaihteesta lähtien. Jo ennen
kuin siitä tuli muodikasta.
Alussa siinä oli mukana todella pieni jengi. Ensim-
mäistä Slushia tehtiin noin kymmenen hengen ydin-
porukassa. Tilanne valtakunnassa oli vaikea, talous-
kriisi meneillään ja Suomen toivo Nokia romahtanut.
Maailma oli siihen aikaan aivan eri näköinen paikka.
Käsitys ja ymmärrys siitä miten yritykset synty-
vät, kasvavat ja kansainvälistyvät oli todella kapea.
Ajattelumallin mukaan yritys perustetaan ensin Suo-
meen, jossa sen tulee valloittaa markkinat ja vasta sen
18 MRKTNG
