Page 44 LSR vuosikertomus 2022
P. 44
44
LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2022
DATATALOUS
30 000 €
Kaarlo ja Toivo Kankaan rahasto
MATIAS KIVIKANGAS,
PsT
Helsingin yliopisto
Lääketieteellinen tiedekunta, psykologian ja logopedian osasto
VÄITÖSKIRJAN JÄLKEINEN TUTKIMUS
Monitavoitteisen päätöksenteon psykologinen kuorma
ja sen yhteys päätösten laatuun
DATATALOUS
24 000 €
ELORM DAMALIE,
MSc (GITM)
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
Johtamisen ja yrittäjyyden laitos
VÄITÖSKIRJA
Public Reporting of Healthcare Services:
How Information Influences Consumer’s Choices. A Roadmap for Finland
The consumers’ decisions are very dependent on the information bombarded on them daily
by various companies. In the healthcare sector, searching for good reliable healthcare in-
formation is gaining prominence among patients. There is a need for availability of infor-
mation that helps make healthcare choices. In terms of healthcare services, this has led to a
demand for platforms enabling access to the information that patients search for. Examples
of such platforms exist in the public reporting systems of various countries. Public reporting
is a major component in the health market digital ecosystem. It is defined by performance
related information reported to the general public as well as multiple professionals and pro-
viders using systematically gathered comparative data.
The Finnish healthcare system is also going through a reform (SOTE). According to the
SOTE recommendations for the freedom of choice there is the need to develop a public
reporting system to facilitate the decision-making process of patients. This study investigates
the motivation for and effective use of public reporting systems in healthcare service delivery
in Finland. The research also highlights the influence of patients’ perspective on multiple ac-
tors (consumers, doctors, insurance industry, pharmaceutical industry, healthcare providers)
within the Finnish healthcare system.
Liikemaailman ja julkisen sektorin päätöksenteossa joudutaan varsin yleisesti harkitsemaan
useita tavoitteita samanaikaisesti. Päätöksentekoon on tarjolla lukuisia tietokonepohjaisia
apuvälineitä, joissa yleisesti käyttäjä joutuu vertailemaan lukuisia parittaisia vaihtoehtoja
peräkkäin preferenssien selvittämiseksi. Tällaisten pienten päätösten toistuva tekeminen
on kuitenkin päättäjälle raskasta, mitä ei tyypillisesti ole huomioitu. Tekemämme kokeen
avulla selvitimme, että kun tavoitteita on enemmän kuin 2–5, päätöksentekijä alkaa osin
tiedostamatta jättää yhä useampia tavoitteista yksinkertaisesti huomiotta, koska niiden kaik-
kien huomioiminen on kognitiivisesti liian raskasta. Tutkimuksessamme analysoimme li-
säksi psykofysiologisin mittauksin päätöksentekijän emotionaalisia ja kognitiivisia reaktioita
(mm. aivosähkökäyrä ja silmänliikkeet).
Hankkeen löydöksillä on suuria implikaatioita päätöksenteon apuvälineille, joiden toimin-
taperiaatteita ja käytännön toteutusta täytyy muuttaa, mikäli päätöksentekijä ei tosiasiassa
huomioikaan suurinta osaa järjestelmään syötetyistä tavoitteista. Lisäksi tällä hetkellä järjes-
telmiä käyttävien on tärkeää tietää, että päätöksenteon laatu kärsii suuremmilla tavoitemää-
rillä, elleivät tavoitteet korreloi vahvan positiivisesti keskenään. Järjestelmää käyttävä ihmi-
nen voi kuvitella tekevänsä parempia päätöksiä ottamalla enemmän tavoitteita huomioon,
vaikka tosiasiassa päätökset saattavat huonontua.
LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2022
DATATALOUS
30 000 €
Kaarlo ja Toivo Kankaan rahasto
MATIAS KIVIKANGAS,
PsT
Helsingin yliopisto
Lääketieteellinen tiedekunta, psykologian ja logopedian osasto
VÄITÖSKIRJAN JÄLKEINEN TUTKIMUS
Monitavoitteisen päätöksenteon psykologinen kuorma
ja sen yhteys päätösten laatuun
DATATALOUS
24 000 €
ELORM DAMALIE,
MSc (GITM)
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
Johtamisen ja yrittäjyyden laitos
VÄITÖSKIRJA
Public Reporting of Healthcare Services:
How Information Influences Consumer’s Choices. A Roadmap for Finland
The consumers’ decisions are very dependent on the information bombarded on them daily
by various companies. In the healthcare sector, searching for good reliable healthcare in-
formation is gaining prominence among patients. There is a need for availability of infor-
mation that helps make healthcare choices. In terms of healthcare services, this has led to a
demand for platforms enabling access to the information that patients search for. Examples
of such platforms exist in the public reporting systems of various countries. Public reporting
is a major component in the health market digital ecosystem. It is defined by performance
related information reported to the general public as well as multiple professionals and pro-
viders using systematically gathered comparative data.
The Finnish healthcare system is also going through a reform (SOTE). According to the
SOTE recommendations for the freedom of choice there is the need to develop a public
reporting system to facilitate the decision-making process of patients. This study investigates
the motivation for and effective use of public reporting systems in healthcare service delivery
in Finland. The research also highlights the influence of patients’ perspective on multiple ac-
tors (consumers, doctors, insurance industry, pharmaceutical industry, healthcare providers)
within the Finnish healthcare system.
Liikemaailman ja julkisen sektorin päätöksenteossa joudutaan varsin yleisesti harkitsemaan
useita tavoitteita samanaikaisesti. Päätöksentekoon on tarjolla lukuisia tietokonepohjaisia
apuvälineitä, joissa yleisesti käyttäjä joutuu vertailemaan lukuisia parittaisia vaihtoehtoja
peräkkäin preferenssien selvittämiseksi. Tällaisten pienten päätösten toistuva tekeminen
on kuitenkin päättäjälle raskasta, mitä ei tyypillisesti ole huomioitu. Tekemämme kokeen
avulla selvitimme, että kun tavoitteita on enemmän kuin 2–5, päätöksentekijä alkaa osin
tiedostamatta jättää yhä useampia tavoitteista yksinkertaisesti huomiotta, koska niiden kaik-
kien huomioiminen on kognitiivisesti liian raskasta. Tutkimuksessamme analysoimme li-
säksi psykofysiologisin mittauksin päätöksentekijän emotionaalisia ja kognitiivisia reaktioita
(mm. aivosähkökäyrä ja silmänliikkeet).
Hankkeen löydöksillä on suuria implikaatioita päätöksenteon apuvälineille, joiden toimin-
taperiaatteita ja käytännön toteutusta täytyy muuttaa, mikäli päätöksentekijä ei tosiasiassa
huomioikaan suurinta osaa järjestelmään syötetyistä tavoitteista. Lisäksi tällä hetkellä järjes-
telmiä käyttävien on tärkeää tietää, että päätöksenteon laatu kärsii suuremmilla tavoitemää-
rillä, elleivät tavoitteet korreloi vahvan positiivisesti keskenään. Järjestelmää käyttävä ihmi-
nen voi kuvitella tekevänsä parempia päätöksiä ottamalla enemmän tavoitteita huomioon,
vaikka tosiasiassa päätökset saattavat huonontua.
