Page 43 LSR vuosikertomus 2022
P. 43
43
LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2022
TULEVAISUUSKESTÄVÄ YMPÄRISTÖ
24 000 €
Metsä-, bio- ja kiertotalous
-määrätarkoituspooli
ROOSA OINASMAA,
KTM
Jyväskylän yliopisto
Kauppakorkeakoulu
VÄITÖSKIRJA
The Rise, the Decline, and the Re-Emergence of Grand Strategy: Corporate —
Government Interlock in the Making of Grand Strategy in the Finnish Forest Industry
Strategiatekijöiden tulee jatkuvasti priorisoida tavoitteet käytettävissä olevien resurssien
mukaisesti. Kriittisimpien resurssien omistamisesta sekä valtion kontrollista on tullut
tärkeitä osia monen teollisuudenalan resurssisuunnittelussa. Tämä koskee erityisesti toi-
mialoja, joissa tuotanto perustuu luonnonvaroihin ja tuotantoa on siirretty saatavuuden
parantamiseksi alueille, joissa raaka-ainetta on runsaasti ja valtion kontrolli on mini-
maalista. Kun suuri osa tuotannosta on riippuvainen ulkomailla tuotettavasta raaka-ai-
neesta, voidaan puhua kriittisestä resurssiriippuvuudesta, joka voi olla haastavaa tai jopa
mahdotonta kumota tulevaisuudessa.
Valtiot yrittävät ottaa kaikki sidosryhmät huomioon luonnonvaroja koskevassa säänte-
lyssä, joskin toimialakehityksen tasolla tuotantoon vaikuttaa suuresti sääntelyn lisäksi
kysyntä sekä raaka-aineiden saatavuus. Hankkeeni keskittyy suurstrategiaan tutkien,
kuinka näitä jatkuvia resurssiperäisiä kompromisseja neuvotellaan valtakunnallisella ta-
solla pureutuen valtion, toimialan ja yritystason yhteisdynamiikkaan.
Metsät ovat puhuttaneet suomalaisia aina, ja voikin sanoa, että puu on ollut Suomelle
yksi tärkeimmistä strategisista resursseista jo yli vuosisadan. Metsäteollisuuteen kuu-
luu kilpailu luonnonvaroista, valtion vaikutusvalta sekä pitkän tähtäimen suunnittelua
vaativat toimialarakenteet. Väitöskirjani lähtökohtana on tarkastella metsäteollisuuden
kehitystä raaka-ainesaatavuuden yhteissuunnittelun kautta keskittymällä tutkimuskysy-
mykseen: kuinka suurstrategia on kehittynyt Suomen metsäteollisuudessa resurssiniuk-
kuuden, yritysstrategioiden sekä politiikan yhteispaineessa viimeisen 80 vuoden aikana?
Tutkimukseni perustuu laajaan yli 200 000 sivun historialliseen aineistoon, joka on
kerätty eri arkistoista keskittyen erityisesti strategisointiin ja sääntelyyn maa-, metsä-,
ympäristö- sekä energiakysymysten osa-alueilla. Hankkeen keskeinen tavoite on antaa
dynaamisempi kuva teollisuuden strategioiden syntymisestä ja kehityksestä sekä kuvata
valtakunnallisten tavoitteiden yhteisevoluutiota.
Liikesivistysrahaston erikoisrahastot: Aune ja Elias Laaksosen rahasto ja Leino Molanderin stipendirahasto
LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2022
TULEVAISUUSKESTÄVÄ YMPÄRISTÖ
24 000 €
Metsä-, bio- ja kiertotalous
-määrätarkoituspooli
ROOSA OINASMAA,
KTM
Jyväskylän yliopisto
Kauppakorkeakoulu
VÄITÖSKIRJA
The Rise, the Decline, and the Re-Emergence of Grand Strategy: Corporate —
Government Interlock in the Making of Grand Strategy in the Finnish Forest Industry
Strategiatekijöiden tulee jatkuvasti priorisoida tavoitteet käytettävissä olevien resurssien
mukaisesti. Kriittisimpien resurssien omistamisesta sekä valtion kontrollista on tullut
tärkeitä osia monen teollisuudenalan resurssisuunnittelussa. Tämä koskee erityisesti toi-
mialoja, joissa tuotanto perustuu luonnonvaroihin ja tuotantoa on siirretty saatavuuden
parantamiseksi alueille, joissa raaka-ainetta on runsaasti ja valtion kontrolli on mini-
maalista. Kun suuri osa tuotannosta on riippuvainen ulkomailla tuotettavasta raaka-ai-
neesta, voidaan puhua kriittisestä resurssiriippuvuudesta, joka voi olla haastavaa tai jopa
mahdotonta kumota tulevaisuudessa.
Valtiot yrittävät ottaa kaikki sidosryhmät huomioon luonnonvaroja koskevassa säänte-
lyssä, joskin toimialakehityksen tasolla tuotantoon vaikuttaa suuresti sääntelyn lisäksi
kysyntä sekä raaka-aineiden saatavuus. Hankkeeni keskittyy suurstrategiaan tutkien,
kuinka näitä jatkuvia resurssiperäisiä kompromisseja neuvotellaan valtakunnallisella ta-
solla pureutuen valtion, toimialan ja yritystason yhteisdynamiikkaan.
Metsät ovat puhuttaneet suomalaisia aina, ja voikin sanoa, että puu on ollut Suomelle
yksi tärkeimmistä strategisista resursseista jo yli vuosisadan. Metsäteollisuuteen kuu-
luu kilpailu luonnonvaroista, valtion vaikutusvalta sekä pitkän tähtäimen suunnittelua
vaativat toimialarakenteet. Väitöskirjani lähtökohtana on tarkastella metsäteollisuuden
kehitystä raaka-ainesaatavuuden yhteissuunnittelun kautta keskittymällä tutkimuskysy-
mykseen: kuinka suurstrategia on kehittynyt Suomen metsäteollisuudessa resurssiniuk-
kuuden, yritysstrategioiden sekä politiikan yhteispaineessa viimeisen 80 vuoden aikana?
Tutkimukseni perustuu laajaan yli 200 000 sivun historialliseen aineistoon, joka on
kerätty eri arkistoista keskittyen erityisesti strategisointiin ja sääntelyyn maa-, metsä-,
ympäristö- sekä energiakysymysten osa-alueilla. Hankkeen keskeinen tavoite on antaa
dynaamisempi kuva teollisuuden strategioiden syntymisestä ja kehityksestä sekä kuvata
valtakunnallisten tavoitteiden yhteisevoluutiota.
Liikesivistysrahaston erikoisrahastot: Aune ja Elias Laaksosen rahasto ja Leino Molanderin stipendirahasto
