Page 39 LSR vuosikertomus 2022
P. 39
39
LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2022
on yksi keskeinen hautomon menestystekijä, huomauttaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden, koska kiinnostus tämän-
Suoranta.
Menestyvät yritykset eivät välttämättä
kasva suuryrityksiksi
Suurin osa nopeasti kasvaneista yrityksistä ei kuitenkaan
päädy suuryrityksiksi. Tähän on Rönkön mukaan kaksi
keskeistä syytä. Ensinnäkin yrityksien kasvussa tulee usein
vastaan se, että yrityksen omat hartiat eivät enää riitä vaan
tarvitaan lisää resursseja. Hyvin usein tämä ongelma rat-
kaistaan yhdistymällä toisen yrityksen kanssa joko osta-
malla tämä toinen yritys tai myymällä oma yritys toiselle.
Suomalaiset yritykset ovat useimmiten tässä myyjän roolissa.
Hyvä esimerkki tästä on Wolt.
Toisaalta moni suomalainen yhtiö toimii sellaisella alalla
tai liiketoimintamallilla, jolla kasvaminen suuryritykseksi
ei ole ylipäätänsä mahdollista. Esimerkiksi miljardiliike-
vaihtoa pyörittävän Supercellin liiketoiminta perustuu pie-
niin itsenäisiin tiimeihin eikä sillä mallilla kasveta tuhansia
ihmisiä työllistäväksi yritykseksi. Ohjelmistoalalta löytyy
muitakin hyviä esimerkkejä, kuten RELEX Oy ja Sievo Oy.
–Yritykset ovat menestyneitä, mutta kummankin yri-
tyksen markkina on sen verran kapea, että on hankala näh-
dä miten näistä yrityksistä voisi kasvaa tuhansia henkilöitä
työllistäviä suuryhtiöitä, toteaa Rönkkö.
Tekoälyä, greentechiä, pelejä ja yhteiskun-
nallista yrittäjyyttä
Startup-yritysten kehtona tunnetun Piilaakson menestys-
tarinaa selittää Rönkön mukaan parhaiten se, että siellä on edelleen toiminnassa. Ne ovat syntyneet opintojen tai
on paljon menestyneitä yrityksiä, jotka vetävät puoleensa oman tutkijan päivätyön ohessa ilman ulkopuolista rahoi-
työvoimaa, yrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä ja si-
joittajia. Siellä toteutuu siis ”menestys ruokkii menestystä” si verkossa toimiva koulutus- ja tutkimusyritys. Sellaisen
-kuvio.
Suomessa on panostettu paljon tietotekniikan osaamiseen.
Siksi olisi Rönkön mielestä loogista, että esimerkiksi teko-
älyä hyödyntäviä startuppeja olisi tulossa Suomeen lisää. kelisijoittajaverkoston puoleen. Hakisin kuitenkin yrityk-
Toinen ala, josta Rönkkö uskoo tulevan lisää menestystä, selleni todennäköisimmin julkista rahoitusta. Esimerkiksi
on GreenTech. Kolmas ala, jossa Suomessa ollaan vahvoil-
la, on peliteollisuus, mistä on syntynyt monia menestysta-
rinoita vuosien varrella.
– Neljäs mainitsemisen arvoinen menestysala voisi
olla yhteiskunnallinen yrittäjyys. Tällä tarkoitetaan siis
yrityksiä, joiden toiminnan päätarkoituksena on ensisijai-
sesti jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisu ja vasta
toissijaisesti taloudellinen hyöty. En usko, että tästä tulee
Suomeen suuria kasvutarinoita. Haluan kuitenkin mainita
tyyppiseen yrittäjyyteen on kasvussa ainakin meidän opis-
kelijoissa, huomauttaa Rönkkö.
Osaavan työvoiman saatavuus on ongelma
Rönkön mukaan on syytä myös muistaa, että julkinen sek-
tori tekee hautomoiden ja kiihdyttämöiden tukemisen li-
säksi paljon muutakin suomalaisen yrittäjyyden kehittämi-
seksi. Yhteiskunnan panostukset yrittäjämäisten taitojen ja
osaamisen kehittymiseen sekä yrittäjyyskasvatukseen luo-
vat pohjaa yrittäjyydelle. Näihin kuuluvat myös kansainvä-
lisen toiminnan taitojen ja osaamisen kehittäminen, kuten
kielitaito, kulttuurien ymmärrys, monikulttuurillinen joh-
taminen sekä kansainvälinen verkostoituminen. Suomessa
on myös turvallisempaa lähteä yrittäjäksi kuin esimerkiksi
Yhdysvalloissa. Meillä sosiaalinen turvaverkko toimii eikä
yrityksen epäonnistuminen tarkoita, että yrittäjä menet-
täisi terveydenhuoltonsa tai putoaisi taloudellisesti aivan
tyhjän päälle.
– Yksi haaste, joka nousee esille melkein kaikissa tek-
nologiayrityksiä koskevissa raporteissa ja mihin julkinen
sektori voi vaikuttaa, on työvoiman saatavuus. Tätä ollaan
ratkomassa helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa ja
lisäämällä yliopistojen aloituspaikkoja. Toinen haaste on
verotus. Jos yrityksiä verotettaisiin vasta osingon maksun
yhteydessä, jäisi rahaa enemmän yritysten toiminnan ke-
hittämiseen. Mutta tämä ei kuitenkaan ole aivan yksioikoi-
nen asia, vaan siinä on monta puolta, huomauttaa Rönkkö.
Riskirahaa julkisista lähteistä
Rönkkö on perustanut itse jo kolme yritystä, joista yksi
tusta. Jos hän nyt perustaisi jonkin yrityksen, niin se oli-
yrityksen pääomatarve on selvästi pienempi ja omistuksen
suhteen päätäntävalta on helpompaa pitää itsellä.
– Jos riskirahaa tarvitsisin, niin kääntyisin FIBAN-en-
Business Finlandin T&K-rahoitus avustuksen tai lainan
muodossa voisi tulla kysymykseen. Ei kaiken yrittäjyyden
tarvitse tähdätä maailman valloitukseen. Oman yritykseni
tavoitteena olisi pikemminkin auttaa minua tekemään it-
selleni mielekkäitä asioita, pohtii Rönkkö.
* mm. Hallen ym. 2019, Yu 2019, Leatherbee & Katila 2019, Chan ym. 2020
AVAINSANAT: YRITYSHAUTOMO, YRITYSKIIHDYTTÄMÖ, LIIKE-
TOIMINTAINNOVAATIOT, KANSAINVÄLISTYMISPOLKU
LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2022
on yksi keskeinen hautomon menestystekijä, huomauttaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden, koska kiinnostus tämän-
Suoranta.
Menestyvät yritykset eivät välttämättä
kasva suuryrityksiksi
Suurin osa nopeasti kasvaneista yrityksistä ei kuitenkaan
päädy suuryrityksiksi. Tähän on Rönkön mukaan kaksi
keskeistä syytä. Ensinnäkin yrityksien kasvussa tulee usein
vastaan se, että yrityksen omat hartiat eivät enää riitä vaan
tarvitaan lisää resursseja. Hyvin usein tämä ongelma rat-
kaistaan yhdistymällä toisen yrityksen kanssa joko osta-
malla tämä toinen yritys tai myymällä oma yritys toiselle.
Suomalaiset yritykset ovat useimmiten tässä myyjän roolissa.
Hyvä esimerkki tästä on Wolt.
Toisaalta moni suomalainen yhtiö toimii sellaisella alalla
tai liiketoimintamallilla, jolla kasvaminen suuryritykseksi
ei ole ylipäätänsä mahdollista. Esimerkiksi miljardiliike-
vaihtoa pyörittävän Supercellin liiketoiminta perustuu pie-
niin itsenäisiin tiimeihin eikä sillä mallilla kasveta tuhansia
ihmisiä työllistäväksi yritykseksi. Ohjelmistoalalta löytyy
muitakin hyviä esimerkkejä, kuten RELEX Oy ja Sievo Oy.
–Yritykset ovat menestyneitä, mutta kummankin yri-
tyksen markkina on sen verran kapea, että on hankala näh-
dä miten näistä yrityksistä voisi kasvaa tuhansia henkilöitä
työllistäviä suuryhtiöitä, toteaa Rönkkö.
Tekoälyä, greentechiä, pelejä ja yhteiskun-
nallista yrittäjyyttä
Startup-yritysten kehtona tunnetun Piilaakson menestys-
tarinaa selittää Rönkön mukaan parhaiten se, että siellä on edelleen toiminnassa. Ne ovat syntyneet opintojen tai
on paljon menestyneitä yrityksiä, jotka vetävät puoleensa oman tutkijan päivätyön ohessa ilman ulkopuolista rahoi-
työvoimaa, yrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä ja si-
joittajia. Siellä toteutuu siis ”menestys ruokkii menestystä” si verkossa toimiva koulutus- ja tutkimusyritys. Sellaisen
-kuvio.
Suomessa on panostettu paljon tietotekniikan osaamiseen.
Siksi olisi Rönkön mielestä loogista, että esimerkiksi teko-
älyä hyödyntäviä startuppeja olisi tulossa Suomeen lisää. kelisijoittajaverkoston puoleen. Hakisin kuitenkin yrityk-
Toinen ala, josta Rönkkö uskoo tulevan lisää menestystä, selleni todennäköisimmin julkista rahoitusta. Esimerkiksi
on GreenTech. Kolmas ala, jossa Suomessa ollaan vahvoil-
la, on peliteollisuus, mistä on syntynyt monia menestysta-
rinoita vuosien varrella.
– Neljäs mainitsemisen arvoinen menestysala voisi
olla yhteiskunnallinen yrittäjyys. Tällä tarkoitetaan siis
yrityksiä, joiden toiminnan päätarkoituksena on ensisijai-
sesti jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisu ja vasta
toissijaisesti taloudellinen hyöty. En usko, että tästä tulee
Suomeen suuria kasvutarinoita. Haluan kuitenkin mainita
tyyppiseen yrittäjyyteen on kasvussa ainakin meidän opis-
kelijoissa, huomauttaa Rönkkö.
Osaavan työvoiman saatavuus on ongelma
Rönkön mukaan on syytä myös muistaa, että julkinen sek-
tori tekee hautomoiden ja kiihdyttämöiden tukemisen li-
säksi paljon muutakin suomalaisen yrittäjyyden kehittämi-
seksi. Yhteiskunnan panostukset yrittäjämäisten taitojen ja
osaamisen kehittymiseen sekä yrittäjyyskasvatukseen luo-
vat pohjaa yrittäjyydelle. Näihin kuuluvat myös kansainvä-
lisen toiminnan taitojen ja osaamisen kehittäminen, kuten
kielitaito, kulttuurien ymmärrys, monikulttuurillinen joh-
taminen sekä kansainvälinen verkostoituminen. Suomessa
on myös turvallisempaa lähteä yrittäjäksi kuin esimerkiksi
Yhdysvalloissa. Meillä sosiaalinen turvaverkko toimii eikä
yrityksen epäonnistuminen tarkoita, että yrittäjä menet-
täisi terveydenhuoltonsa tai putoaisi taloudellisesti aivan
tyhjän päälle.
– Yksi haaste, joka nousee esille melkein kaikissa tek-
nologiayrityksiä koskevissa raporteissa ja mihin julkinen
sektori voi vaikuttaa, on työvoiman saatavuus. Tätä ollaan
ratkomassa helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa ja
lisäämällä yliopistojen aloituspaikkoja. Toinen haaste on
verotus. Jos yrityksiä verotettaisiin vasta osingon maksun
yhteydessä, jäisi rahaa enemmän yritysten toiminnan ke-
hittämiseen. Mutta tämä ei kuitenkaan ole aivan yksioikoi-
nen asia, vaan siinä on monta puolta, huomauttaa Rönkkö.
Riskirahaa julkisista lähteistä
Rönkkö on perustanut itse jo kolme yritystä, joista yksi
tusta. Jos hän nyt perustaisi jonkin yrityksen, niin se oli-
yrityksen pääomatarve on selvästi pienempi ja omistuksen
suhteen päätäntävalta on helpompaa pitää itsellä.
– Jos riskirahaa tarvitsisin, niin kääntyisin FIBAN-en-
Business Finlandin T&K-rahoitus avustuksen tai lainan
muodossa voisi tulla kysymykseen. Ei kaiken yrittäjyyden
tarvitse tähdätä maailman valloitukseen. Oman yritykseni
tavoitteena olisi pikemminkin auttaa minua tekemään it-
selleni mielekkäitä asioita, pohtii Rönkkö.
* mm. Hallen ym. 2019, Yu 2019, Leatherbee & Katila 2019, Chan ym. 2020
AVAINSANAT: YRITYSHAUTOMO, YRITYSKIIHDYTTÄMÖ, LIIKE-
TOIMINTAINNOVAATIOT, KANSAINVÄLISTYMISPOLKU
