Page 31 LSR vuosikertomus 2022
P. 31
31
LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2022
Eniten tekoälystä ja data-analytiikasta on saatu hyötyjä teknologiayrityksissä, teollisuuden prosessien kehittämisessä
erityisesti valmistavassa teollisuudessa, logistiikassa ja terveydenhuollossa. Lisäksi kauppa ja finanssiala ovat toimialoi-
na tämän kehityksen kärjessä.
– Datastrateginen ajattelu on siirtymässä pienempien ja vasta aloittaneiden yritysten yksittäisten tekoälyproses-
sien kehittämisestä entistä enemmän suurempiin organisaatioihin ja käytännön toteutusvaiheeseen. Tekoäly ja
data-analytiikka nähdään myös joissain yrityksistä osana niiden kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan strate-
giaa, professori Karjaluoto kertoo tutkimuksestaan.
Hyötyä, nopeutta ja tukea päätöksentekoon
Tuoreimpien tutkimusten mukaan jo noin 15 % suomalaisyrityksistä kertoo hyödyntävänsä tekoälyä. Suomalaiset
yritykset ovat hyödyntämisessä hieman Norjaa ja Ruotsia edellä, mutta esimerkiksi Tanskassa jo noin joka neljäs yritys
kertoo hyödyntävänsä tekoälyä. Karjaluodon mielestä suomalaiset yritykset ovat kuitenkin hyvässä vauhdissa tekoälyn
ja data-analytiikan hyödyntämisessä, ja datatiede on yleisesti Suomessa korkealla tasolla.
– Yrityksille ja niiden asiakkaille ovat datan suurempi läpinäkyvyys sekä ympäristön kannalta vastuullisemmat
tuotteet ja palvelut tärkeimpiä tekoälyn mahdollistamia asioita. Suurimmat hyödyt saadaan tilanteissa, joissa da-
taa on käytössä paljon ja päätöksenteolla on kiire, pohtii Karjaluoto.
Digitalisoitumista pitäisi professori Karjaluodon mielestä ohjata yritystoiminnassa erityisesti dataohjautuvuuden
suuntaan. Datan määrä ei useinkaan ole keskeinen ongelma, vaan datan järjestymättömyys. Haaste on, miten liiketoi-
minnan kannalta merkityksellinen data saataisiin järjestettyä ja jalostettua sellaiseen muotoon, että se tukisi yrityksen
liiketoiminnallisia päätöksiä. Sellaiset toimialat, joissa dataa on paljon saatavilla ja joissa sitä on jo aiemminkin käy-
tetty prosessien parantamiseen, ovat tyypillisesti tekoälyn hyödyntämisessä pisimmällä.
Lisää tekoälyn osaajia tarvitaan
Tutkimusten mukaan tekoälyn käyttöönoton keskeinen haaste – datan puutteellisuuden ja vähäisyyden ohella – on
osaajien puute. Oppilaitosten olisi Karjaluodon mukaan vastattava tähän tarpeeseen ja kehitettävä entistä enemmän
tekoälyn tutkimusta ja koulutusta. Lähes jokainen suomalainen on törmännyt tekoälyyn verkkosivuilla asioidessaan
chatbotin kanssa tai saadessaan tuotesuosituksia verkkokaupassa, mutta myös julkisella sektorilla on keskeinen rooli
tekoälyn käyttöönotossa. Esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa on tehtävä kiireessä kriittinen päätös lääkityksestä,
leikkaamisesta tai leikkaamatta jättämisestä, voi tekoäly auttaa päätöksenteossa.
– Tekoälyllä pyritään ratkaisemaan monia akuutteja yhteiskunnallisia haasteita ja ongelmia, kuten ilmastonmuutos,
kestävä kehitys ja energiansäästö. Näin ollen on ymmärrettävää, että kiinnostusta tekoälyn hyödyntämiseen on jul-
kisella sektorilla paljon. Julkisella sektorilla on myös keskeinen rooli tekoälysovellusten eettisen puolen keskuste-
lussa, muistuttaa Karjaluoto.
AVAINSANAT: DATA, DATAOHJAUTUVUUS, DATASTRATEGIA, BISNESMALLIEN JA JOHTAJUUDEN MUUTOS, INFORMAATIO-
TEKNOLOGIA, ALUSTATALOUS
LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2022
Eniten tekoälystä ja data-analytiikasta on saatu hyötyjä teknologiayrityksissä, teollisuuden prosessien kehittämisessä
erityisesti valmistavassa teollisuudessa, logistiikassa ja terveydenhuollossa. Lisäksi kauppa ja finanssiala ovat toimialoi-
na tämän kehityksen kärjessä.
– Datastrateginen ajattelu on siirtymässä pienempien ja vasta aloittaneiden yritysten yksittäisten tekoälyproses-
sien kehittämisestä entistä enemmän suurempiin organisaatioihin ja käytännön toteutusvaiheeseen. Tekoäly ja
data-analytiikka nähdään myös joissain yrityksistä osana niiden kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan strate-
giaa, professori Karjaluoto kertoo tutkimuksestaan.
Hyötyä, nopeutta ja tukea päätöksentekoon
Tuoreimpien tutkimusten mukaan jo noin 15 % suomalaisyrityksistä kertoo hyödyntävänsä tekoälyä. Suomalaiset
yritykset ovat hyödyntämisessä hieman Norjaa ja Ruotsia edellä, mutta esimerkiksi Tanskassa jo noin joka neljäs yritys
kertoo hyödyntävänsä tekoälyä. Karjaluodon mielestä suomalaiset yritykset ovat kuitenkin hyvässä vauhdissa tekoälyn
ja data-analytiikan hyödyntämisessä, ja datatiede on yleisesti Suomessa korkealla tasolla.
– Yrityksille ja niiden asiakkaille ovat datan suurempi läpinäkyvyys sekä ympäristön kannalta vastuullisemmat
tuotteet ja palvelut tärkeimpiä tekoälyn mahdollistamia asioita. Suurimmat hyödyt saadaan tilanteissa, joissa da-
taa on käytössä paljon ja päätöksenteolla on kiire, pohtii Karjaluoto.
Digitalisoitumista pitäisi professori Karjaluodon mielestä ohjata yritystoiminnassa erityisesti dataohjautuvuuden
suuntaan. Datan määrä ei useinkaan ole keskeinen ongelma, vaan datan järjestymättömyys. Haaste on, miten liiketoi-
minnan kannalta merkityksellinen data saataisiin järjestettyä ja jalostettua sellaiseen muotoon, että se tukisi yrityksen
liiketoiminnallisia päätöksiä. Sellaiset toimialat, joissa dataa on paljon saatavilla ja joissa sitä on jo aiemminkin käy-
tetty prosessien parantamiseen, ovat tyypillisesti tekoälyn hyödyntämisessä pisimmällä.
Lisää tekoälyn osaajia tarvitaan
Tutkimusten mukaan tekoälyn käyttöönoton keskeinen haaste – datan puutteellisuuden ja vähäisyyden ohella – on
osaajien puute. Oppilaitosten olisi Karjaluodon mukaan vastattava tähän tarpeeseen ja kehitettävä entistä enemmän
tekoälyn tutkimusta ja koulutusta. Lähes jokainen suomalainen on törmännyt tekoälyyn verkkosivuilla asioidessaan
chatbotin kanssa tai saadessaan tuotesuosituksia verkkokaupassa, mutta myös julkisella sektorilla on keskeinen rooli
tekoälyn käyttöönotossa. Esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa on tehtävä kiireessä kriittinen päätös lääkityksestä,
leikkaamisesta tai leikkaamatta jättämisestä, voi tekoäly auttaa päätöksenteossa.
– Tekoälyllä pyritään ratkaisemaan monia akuutteja yhteiskunnallisia haasteita ja ongelmia, kuten ilmastonmuutos,
kestävä kehitys ja energiansäästö. Näin ollen on ymmärrettävää, että kiinnostusta tekoälyn hyödyntämiseen on jul-
kisella sektorilla paljon. Julkisella sektorilla on myös keskeinen rooli tekoälysovellusten eettisen puolen keskuste-
lussa, muistuttaa Karjaluoto.
AVAINSANAT: DATA, DATAOHJAUTUVUUS, DATASTRATEGIA, BISNESMALLIEN JA JOHTAJUUDEN MUUTOS, INFORMAATIO-
TEKNOLOGIA, ALUSTATALOUS
