Page 37 LSR vuosikertomus 2022
P. 37
37
LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2022
Kiertotalouden on oltava myös tuottavaa bisnestä
Kiertotalous ei voi olla yrityksille vain arvovalinta, vaan sen täytyy olla myös kannattavaa bisnestä. Eniten päästöjä tuot-
tavat maat ja toimialat olisi saatava tulevaisuudessa paremmin mukaan kiertotalouteen.
– Jos kiertotalouden periaattein toimivat palvelut ja tuotteet tuottavat käyttäjille parhaan kokemuksen, tulee
perinteisestä ”lineaarisesta” taloudesta vähemmän kannattavaa. Tuotantoketjujen toimintaan pitäisikin kehittää
sellaisia malleja, joissa materiaalin kierrättäminen tai käytön vähentäminen on tuottojen lähde eikä investointi,
pohtii Jaakkola.
Globaalissa markkinassa haasteena on kestävän logistiikan järjestäminen. Kuinka kierrätettävä materiaali saadaan kan-
nattavasti juuri sinne, missä sille on tarvetta?
Kiertotalouden perusidea on, että olemassa olevia resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti, jotta ei tarvitse
tuottaa ja kuluttaa uusia tuotteita. Sellaiset alat, joissa syntyy paljon hävikkiä tai on hyödyntämättömiä sivuvirtoja tai
paljon tyhjänpanttina seisovaa kapasiteettia, voisivat tarjota kapasiteettiaan toisten yritysten ”raaka-aineeksi”.
– Palvelukonsepteilla on tässä tärkeä rooli. Esimerkiksi erilaisia liikennevälineitä yhdistävät liikkumisen alustapalve-
lut voivat parantaa nykyisten autojen käyttöastetta niin paljon, että jokaisen ei tarvitse ostaa omaa autoa. Samaan
tapaan vaatelainaamot vähentävät tarvetta ostaa juhlamekkoja kertakäyttöä varten, huomauttaa Jaakkola.
Z-sukupolvelle vastuullinen kierrätystuote on uusi luksus
Jaakkola nostaa esille lisää käytännön esimerkkejä kiertotalouden menestyskonsepteista. Monet second hand -vaateliik-
keet ovat onnistuneet luomaan kierrätysvaatteen ostamisesta elämyksellisen ja houkuttelevan kokemuksen. Konseptille
on tyypillistä, että vaateliike on samalla viihtyisä kahvila, jossa vaatteet ovat kauniisti esillä. Kuluttaja saa kokea shoppai-
lun ylellisyyttä, mutta aikaisempaa paremmalla omallatunnolla.
– Käytetyn ostaminen on nykyisin jopa arvostetumpaa kuin uuden. Niinpä sosiaalisen median vaikuttajat esiintyvät
nykyään usein mieluummin vintage-löytöjen kuin uusien luksustuotteiden kanssa. On sanottu, että etenkin z-suku-
polvelle vastuullinen kierrätystuote on uusi luksus, toteaa Jaakkola.
Kiertotalouden logiikka toimii myös globaalisti
Erilaiset jakamistalouden palvelut ja hävikkimateriaalia hyödyntävät palvelukonseptit ovat yleistyneet ja menestyneet
Suomen lisäksi myös maailmalla. Palvelukonseptit on mahdollista skaalata erilaisiin kulttuureihin ja konteksteihin sopi-
viksi ilman suuria investointeja, mutta aina ne edellyttävät jonkinlaista infrastruktuuria. Esimerkiksi digitaaliset alustat
eivät toimi sujuvasti, jos internetyhteydet ovat huonot. Vastaavasti hävikkiruuan turvallinen hyödyntäminen vaatii mah-
dollisuutta kylmäketjun ylläpitämiseen.
– Samat kiertotalouden periaatteet toimivat kuitenkin globaalisti. Jos ymmärretään kuluttajien ja käyttäjien koke-
muksia ja motivaatioita, voidaan kehittää toimintatapoja, joita heidän on helpompaa omaksua. Monet kiertotalouden
mallit ovat siirrettävissä erilaisiin maihin, mutta ensin on tutkittava, millaisia infrastruktuuriin, tapoihin, arvostuksiin
ja kulutuskäyttäytymiseen liittyviä eroavaisuuksia maiden välillä on, muistuttaa Jaakkola.
AVAINSANAT: KIERTOTALOUS, INHIMILLINEN KOKEMUS, KIERRÄTYS, BIOMUOVI, PALVELUMUOTOILU
LIIKESIVISTYSRAHASTON VUOSIKERTOMUS 2022
Kiertotalouden on oltava myös tuottavaa bisnestä
Kiertotalous ei voi olla yrityksille vain arvovalinta, vaan sen täytyy olla myös kannattavaa bisnestä. Eniten päästöjä tuot-
tavat maat ja toimialat olisi saatava tulevaisuudessa paremmin mukaan kiertotalouteen.
– Jos kiertotalouden periaattein toimivat palvelut ja tuotteet tuottavat käyttäjille parhaan kokemuksen, tulee
perinteisestä ”lineaarisesta” taloudesta vähemmän kannattavaa. Tuotantoketjujen toimintaan pitäisikin kehittää
sellaisia malleja, joissa materiaalin kierrättäminen tai käytön vähentäminen on tuottojen lähde eikä investointi,
pohtii Jaakkola.
Globaalissa markkinassa haasteena on kestävän logistiikan järjestäminen. Kuinka kierrätettävä materiaali saadaan kan-
nattavasti juuri sinne, missä sille on tarvetta?
Kiertotalouden perusidea on, että olemassa olevia resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti, jotta ei tarvitse
tuottaa ja kuluttaa uusia tuotteita. Sellaiset alat, joissa syntyy paljon hävikkiä tai on hyödyntämättömiä sivuvirtoja tai
paljon tyhjänpanttina seisovaa kapasiteettia, voisivat tarjota kapasiteettiaan toisten yritysten ”raaka-aineeksi”.
– Palvelukonsepteilla on tässä tärkeä rooli. Esimerkiksi erilaisia liikennevälineitä yhdistävät liikkumisen alustapalve-
lut voivat parantaa nykyisten autojen käyttöastetta niin paljon, että jokaisen ei tarvitse ostaa omaa autoa. Samaan
tapaan vaatelainaamot vähentävät tarvetta ostaa juhlamekkoja kertakäyttöä varten, huomauttaa Jaakkola.
Z-sukupolvelle vastuullinen kierrätystuote on uusi luksus
Jaakkola nostaa esille lisää käytännön esimerkkejä kiertotalouden menestyskonsepteista. Monet second hand -vaateliik-
keet ovat onnistuneet luomaan kierrätysvaatteen ostamisesta elämyksellisen ja houkuttelevan kokemuksen. Konseptille
on tyypillistä, että vaateliike on samalla viihtyisä kahvila, jossa vaatteet ovat kauniisti esillä. Kuluttaja saa kokea shoppai-
lun ylellisyyttä, mutta aikaisempaa paremmalla omallatunnolla.
– Käytetyn ostaminen on nykyisin jopa arvostetumpaa kuin uuden. Niinpä sosiaalisen median vaikuttajat esiintyvät
nykyään usein mieluummin vintage-löytöjen kuin uusien luksustuotteiden kanssa. On sanottu, että etenkin z-suku-
polvelle vastuullinen kierrätystuote on uusi luksus, toteaa Jaakkola.
Kiertotalouden logiikka toimii myös globaalisti
Erilaiset jakamistalouden palvelut ja hävikkimateriaalia hyödyntävät palvelukonseptit ovat yleistyneet ja menestyneet
Suomen lisäksi myös maailmalla. Palvelukonseptit on mahdollista skaalata erilaisiin kulttuureihin ja konteksteihin sopi-
viksi ilman suuria investointeja, mutta aina ne edellyttävät jonkinlaista infrastruktuuria. Esimerkiksi digitaaliset alustat
eivät toimi sujuvasti, jos internetyhteydet ovat huonot. Vastaavasti hävikkiruuan turvallinen hyödyntäminen vaatii mah-
dollisuutta kylmäketjun ylläpitämiseen.
– Samat kiertotalouden periaatteet toimivat kuitenkin globaalisti. Jos ymmärretään kuluttajien ja käyttäjien koke-
muksia ja motivaatioita, voidaan kehittää toimintatapoja, joita heidän on helpompaa omaksua. Monet kiertotalouden
mallit ovat siirrettävissä erilaisiin maihin, mutta ensin on tutkittava, millaisia infrastruktuuriin, tapoihin, arvostuksiin
ja kulutuskäyttäytymiseen liittyviä eroavaisuuksia maiden välillä on, muistuttaa Jaakkola.
AVAINSANAT: KIERTOTALOUS, INHIMILLINEN KOKEMUS, KIERRÄTYS, BIOMUOVI, PALVELUMUOTOILU
